Arkea kaksosten kanssa

Elämä on ollut aika helppoa kaksosten syntymän jälkeen. Tosin jos joku hyppäisi nyt tähän tilanteeseen, hän voisi ihmetellä, miten ihmeessä tätä voi sanoa helpoksi. Minulla oli ennakko-odotus tästä elämästä kaksosten ja kahden pienen isosisaruksen kanssa, jossa kaksi vauvaa huutaa yötä-päivää, ja se ei onneksi toteutunut.

Kaksoset nukkuvat yleensä todella hyvin. Saan itse nukkua usein 5-8 tuntia. Tietysti silti herään jokaiseen pieruun ja pikkuähellykseen, joka aiheuttaa minulle väsymystä. En silti valita. Olen nukkunut huomattavasti paremmin kuin edellisen lapseni vauva-aikana. Kaksoset ovat hymyileväisiä ja tyytyväisiä suurimman osan ajasta.

Tätä et ehkä ole tullut ajatelleeksi

Kun sattuu se hetki, että kaksoset itkevät yhtä aikaa, haasteet ilmaantuvat. Kahden vauvan tyynnyttäminen yhdellä sylillä on melkoisen hankalaa. Jos molemmat itkee ja tutit tippuvat, ei ole enää kättä vapaana nostamaan tuttia latialta tai rättiä jos sattuu toiselta tulemaan puklu.

Aamulla kun herään, hoidan yhden vauvan päälle puhtaan vaipan ja vaatteet. Sitten teen saman heti perään toisen kerran.

Kun lähdetään ulos, toinen joutuu hikoilemaan toppavaatteissa, koska toinen on vielä pukematta.

Reissuun lähdettäessä joudun kantamaan 15 kiloa ja lisäksi kaukaloiden painon autoon ja takaisin. Lisäksi olalla on hoitolaukku ja takaisin tullessa toisen kaukalon mukana kulkee kauppakassi.

Yksönen usein saa sylin heti kun itkettää. Ruokaa ei joudu odottamaan. Kaksonen joutuu tottumaan odottamiseen ja äiti joutuu tottumaan siihen, että vauva itkee ja sen on itkettävä kunnes toinen on hoidettu.

Kaksosten äiti suree onko varmasti pitänyt molempia yhtä paljon sylissä.

Kaksosen äiti ei muista onko molemmilta tullut kakka tänään vai onko toinen pantannut useamman päivän.

Joudun miettimään päivittäin olenko varmasti huomioinut kahta isompaa vai onko aika mennyt vauvoihin.

Kaksosten kanssa joutuu tottumaan siihen, että jopa Suomen tuppisuiset ihmiset tulevat joka paikassa puhumaan ja kyselemään jopa heille kuulumattomia asioita aina, oli sinulla itsellä kiire tai ei.

Kaikkea menee kaksinkertaisesti, ruokaa, aikaa, vaatteita, kaksinkertaisesti pyykkivuoria, lääkkeitä, murheita, mutta myös iloa ja onnea.

Sosetta syötetään kahteen suuhun samaan aikaan.

Kun äiti tekee ruokaa ja vauvat ovat levottomia, toinen on sylissä yhden käden varassa, toisella kädellä hämmennetää ruokaa ja jalalla keinutetaan sitteriä. Se on sitä multitaskingia.

Yöllä saattaa yrittää tyynnyttää väärää vauvaa tunkien tuttia vauvan suuhun joka nukkuu ihan tyytyväisenä.

Kaksosten äiti saa nukkua kahden vauvan välissä, kuunnella kahta tuhinaa, kahden pumppailua ja ihailla ja miettiä sitä ihmettä, että nämä molemmat pienet ihmisen alut olivat sisälläni yhtä aikaa hetki sitten.